Tein jo ennen joulua tän kaapin paspispahvista. Ihan harjotushan tää on, mut kerta se on ensimmäinenkin. Suunnittelin kaapin kartanoon, mut se olikin sinne liian pieni, joten se pääty nukkekoti Onnenkolon keittiöön.

Kaappi paikallaan

Onnenkolosta tulee varmaan heti paljon kodikkaampi, kun saan aikaseks tapetoida seinät  ja päällystää lattiat

Onnenkolossa on kauheesti tavaroita joulukalenteri-swapista

Postissa rikki mennyt pullokin löysi paikan :)

On muuten tasan kuukausi kulunu edellisetä kirjotuksestani, on nukkekodit ollu "vähän" jäissä

Niin että rentoo alkanutta uutta vuotta kaikille!

Ens vuonna ehdottomasti uusiks, tää oli niin ihanaa!

Essiltä 19. luukusta hienoja aivan minikokoisia joulutorttuja, Kiitos!

20. päivä siskoltani Hannalta kauniit nypläys ja virkkaus, taulu ja lamppu, Kiitos!

Jaanalta luukusta 21 makeita mattoja, niitä multa puuttukin, Kiitos!

Junskulta 22. päivä ihana virkattu peitto, Kiitos!

Nenskulta paketista 23 kaikkea ihanaa, Kiitos! (pullo oli mennyt rikki, mut ei se mitään, keksin sille jo käyttöä, minkä joskus sitte näette :) )

Jouluaattona Anneven paketista upea arkku, taulu, nalle ja kannu, Kiitos! (onkohan Anneve itse maalannut nuo kukat?)

 Kartano on taas edistynyt vähän, sisustuksen osalta. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten:

Eteinen:

Uunin tein jo joskus viime jouluna.

Monet kartanon tavarat on joulukalenterista, esimerkiksi nämä Jaanalta saadut joulukortit.

2. kerroksen olohuone:

Ruokasali:

Pipareita, leivoksia, kinkkua, leipää, pullaa, makkaraa, perunoita, lihamureketta... kyllä kartanon väen kelpaa!

3. kerroksen olohuone:

Värimaailmaltaan ihana kuva!

Pian päästään avaamaan paketteja, niin nukkekodeissa, kuin täällä 1:1 koossakin,

          Hyvää Joulua!

Tällä kertaa en laita tarinaa, minulla on oma käsitykseni Mäkelän perheen joulunvietosta, kuvitelkaa te omanlaisenne tarina!

14. päivä pienestä pehmeästä paketista löytyi Tuijan lähettämä ihana tyyny, joka löysi heti paikkansa kartanon sohvan nurkasta, Kiitos!

15 luukku sisälsi kauniin taulun, minimini norsun, kesäistä nauhaa ja pienoisen maatuskan. Taulu päätyy luultavasti Villa Creamyyn ja maatuska kartanon venäläiselle rouvalle, eiks maatuskat oo venäjältä kotosin? Kiitokset tästä paketista Tiinalle!

Nimipäivänäni (16.) sisareni Hannan luukusta sain makeen "kultasen" laatikoston, päätyy joko kartanoon tai Risulinnaan, Kiitos!

17 päivä sain avata kaks pakettia,

Jenniltä ihastuttava virkattu peitto Villa Creamyn makuuhuoneeseen, Kiitos!

Ja Kirsiltä ihania nameja, Kiitos!

Tänään 18 päivä mulla oli ilo avata Junskun jouluinen paketti, josta löyty kranssi ja laatikko, Kiitos!

Joulua edeltävällä viikolla Härmän Kartanossa:

Tobias on matkalla hakemassa Helmin tyttäriä kotiin. Hän on matkalla jo kolmatta viikkoa, ja Helmi alkaa olla huolestunut. Hän tekee töitä ja touhuilee, jottei muistaisi huoltaan.

Mutta taas, kesken joulupöydän kattamisen, hän kiirehtii ikkunaan katsomaan ja pohtimaan, koska mahtavat palata.  Hän unohtuu siihen pitkäksi aikaa, havahtuen vasta Else-sisäkön kenkien kopinaan ja mutinaan "rikkaiden joulusyömisistä jo viikkoa ennen joulua".

Ja joka ikinen kerta kun joku ajaa rattailla pihaan, Helmi kiirehtii ovelle katsomaan. Aikaa on todella kulunut jo liiaksi, ja vaikkei sitä Helmille kerrota, ovat muutkin huolissaan.

***************************************************************

Vihdoin odotus kuitenkin palkitaan, ja Tobias saapuu tyttöjen kanssa, kaikki täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Siihen Helmi onnellisena istuu rapulle tytärtensä kanssa. Lapsilla on tietysti ollut kova ikävä, ja nyt on paljon kerrottavaa äidille.

Lopulta lasten mummo vie väsyneet matkalaiset pesulle, syömään ja nukkumaan.

Kihlautuneiden jäädessä kahden, Helmi painautuu Tobiasta vasten ja pidättelee kyyneleitä. "Näytät sairaalta", Tobias huomauttaa huolta äänessään. "Mennäänpä mekin syömään iltapala, niin pääset sinäkin lepäämään" päättää Tobias ja taluttaa Helmin keittiöön.

Ps. Nuo lapset ovat vain väliaikaisesti roolissaan, eikä heillä siis vielä ole nimiä, eikä kunnollisia vaatteita. Etsin uusia nukkeja, toivoisin, että saisin Taru Astikaisen tekemät.

7. päivä tuli Minnalta upee suklaapiirakka, jouluinen pöytäliina ja kaksi kaunista enkeliä, Kiitos! (epätarkka kuva :( ) 

8. luukusta löyty paljon pieniä ihania juttuja Leenalta, tuo minikokoinen hattu on kaiken huippu! Kiitos!

9. päivä oli vuorossa Titan paketti, jossa oli mahtava eväskori, Kiitos!

10. luukussa oli pieni kaunis potta Junskulta, Kiitos!

11. päivä oli vuorossa Leenan paketti, josta löyty pienenpieni ankka, ihastuttava peili ja makee talja, Kiitos!

12. päivän luukusta tuli paljon jouluista tavaraa; enkeli, jouluisia kauniita julisteita ja kiiltokuvia sekä hieno kynttelikkö, Kiitos Minna!  

Täksi päiväksi (12.12), Essi oli lähettänyt tunnelmallisen taulun, Kiitos!

Ihanaa avata näitä luukkuja, kiitos vielä kaikille kanssani joulukalenteriluukkuja vaihtaville!

Kiitos kommenteista, ne piristävät kovasti! <3

On jo juolukuun alku, ja Kartanossa jouluvalmistelut jo käynnissä:

Hössötyksen lomassa Helmi ehtii istahtaa ajattelemaan. Hänen ajatuksensa lentelevät kauas menneisyyteen...

...kunnes ne nopeasti palautetaan tähän hetkeen. "Helmi, minulla... olisi asiaa" Topi lausahtaa.

He katsovat toisiaan lämpöisesti. Voi kun tämä voisi olla ikuisesti näin, Helmi ajattelee mielessään ja pohtii mitä mahtaa Toppin mielessä liikkua. Äitinsä kanssa vähän aika sitten käyty keskustelukin kummittelee mielessä.

"Helmi Cameron Uskontytär, minä rakastan sinua ja haluaisin kanssasi..." Topi ei ehdi lopettaa lausettaan.

Helmi vätää kätensä Topin käsistä ja kääntyy ympäri purren huultaan. "Olen jättänyt paljon kertomatta..." Helmi mutisee. "Jos on kyse edellisestä avioliitostasi, uskon tietäväni tarpeeksi. Kuulin nimittäin erään keskustelun", on Topin vuoro keskeyttää. "Oikeasti? Ja, ja silti..."

"Tai siitä syystä, pyydän sinua vaimokseni!" "Voi Topi! Kyllä!"

"Ja lapsetkin?" Helmi varmistaa.  "Juu, meistä tulee suloinen pikku perhe!" Topi iloitsee.

************************************************************

Yksi ehto Topilla oli, hän ei kihlaisi Helmiä, jollei saisi kartanon herralta maata. Jos Mauriz (kartanon herra) suostuu antamaan Topiakselle pienen talon ja maata omaksi, Topi lähtee pikimmiten kaupunkiin ostamaan sormusta ja hakemaan Helmin tyttäriä sukulaisten hoidosta.

Ja kyllähän Mauriz suostuu, suostuupa hyvinkin.

"Häitä ei kyllä tähän hässäkkään pidetä! Saatte odottaa joulupyhien yli, tammikuun loppuun vähintään!" ilmoittaa Lilja, mutta se ei nuoria häiritse.

Niin se Topi laittaa hevosen rattaineen kuntoon ja lähtee matkaan

Helmin jäädessä heiluttamaan. "Kun vaan nyt matka sujuisi hyvin!" Helmi kuiskaa hieman huolissaan.

Tähän väliin nyt vähän Barbie-juttuja. Noh, tuo on myscene, mutta mitä siitä ;) Kun kerran joskus viitsin kuvailla tuota tekemääni asua ja siirsin kuvatkin vuodatukseen, päätin nyt julkaista...

Olikohan Chelsea tässä asussaan linnanjuhlissa? ;D

Asuun kuuluu aika normi mekko ja tommonen viitta.

Tuona samaisena marraskuun aamuna Härmän Kartanossa:

Kotiopettajatar Auroran huoneessa on tohinaa. Hän on onneksi aamuvirkku, eikä häiriintynyt aikaisista vieraista. "Anteeksi nyt kovasti, mutta hänet täytyy saada lämpöiseen", emäntä Lilja selittää Auroralle. "Voi ei mitään, täytyyhän hänet saada kuntoon!" Aurora vastaa.

Sisäkkö Else on erittäin huonolla tuulella ja hätistää lapsia pois huoneesta. "Näette hänet kyllä pian", lupaa Aurora ystävällisesti ja työntää lapset ulos huoneesta poistuen samalla itsekin.

"Kröhöm! Voisitteko ystävällisesti...", Lilja huitaisee ovelle päin ja katsoo tilanhoitajaa, Tobiasta. Hetken hiljaisuus. "Niin, tietysti...", Tobias vilkaisee vielä kerran nuorta naista ja poistuu.

          ***********************************************************

Helmiksi itsensä esitellyt nainen toipuu pian kuumeesta ja alkaa autella keittiöllä. Luullen ettei kukaan huomaa, Tobias kurkistelee välillä keittiön ovenraosta. Hän ei ole keskustellut vielä kertaakaan Helmin kanssa.

Kunnes hän kerran rohkaistuu ja muiden ollessa poissa keittiöstä uskaltautuu juttelemaan räväkän neidin kanssa.

************************************************************

Tobiasta on kovasti häirinnyt Helmin musta puku. Helmi ei ole edes kertonut syytä siihen. Niinpä hän ostaa markkinoilta kaunista kangasta ja vie sen Helmille. "Minusta tuo musta ei oikein sovi sulle, tee tästä mekko nii näytät entistä kauniimmalta", Tobias sanoo ojentaessaan kankaan Helmille. Tyttö punastuu ja kiittää vienosti. Ja Helmi tekee kankaasta mekon, vaikka emäntä Lilja mulkoileekin asua oudosti.

Kartanon ikkunasta nähdään usein kaksi hahmoa kävelemässä narskuvalla hangella. Helmi on kertonut vain lähteneensä kotoaan etsimään työtä, enempää Tobiaksen ei tarvitse tietääkään, nykyhetki on tärkeintä.

****************************************************

Tai, hän luulee ettei ole muuta mitä hänen pitäisi tietää. Ehkä hänen ei olisi pitänytkään tietää, kohtalo vaan määräsi toisin. Tobias kuulee erään keskustelun:

"Särjet miehen sydämen!" pauhaa Lilja. "Miten niin? Mitä se siihen liittyy!" vastaa Helmi kireänä, epävarmuutta äänessään. "Huijaat häntä kun et kerro! Ei kukaan nuori mies halua naimisiin lesken kanssa, sinulla on lapsiakin!" "Mutta hän on erilainen!" "Niinhän sinä luulet!" "Lilja, olet äitini, muttet voi enää määrätä minua! Mieheni kuoli vuosi sitten, tyttäreni ovat sukulaisilla hoidossa, mutta olen nuori, elämä edessä!"

Tobias vetää oven kii. Hänen kasvonsa ovat ilmeettömät.

Toisessa huoneessa Lilja ryntää ulos. Helmi istuu tuolille ja kuiskaa kyynelten pyrkiessä silmiin "...toivon hänen olevan erilainen..."